Viikko sitten huomasin, että Kalle siristelee toista silmäänsä oudosti. Silmä myös rähmi ja punoitti. Ei muuta kun eläinlääkäriin soitto, onneksi sain ajan seuraavaksi aamuksi. Molemmat silmät olivat tulehtuneet ja Kalle sai niihin antibiootti/kortisoni tippoja.
Kuuri alkaa olla vihdoin lopussa, nimittäin tippojen laittaminen pennulle ei ole mikään helpoin homma. Kalle pyristeli sylissä ja pisti kaikin keinoin vastaan, ettei tippoja laitettaisi. Silmät näyttävät jo paremmilta ja muutenkin Kalle leikkii ja peuhaa taas normaalisti.
Samoihin aikoihin huomasin Iitan leuassa mustia pisteitä. Pienen nettihaun jälkeen varmistuin siitä, että aknehan Iitalla on. Olen koittanut puhdistaa leukaa antiseptisellä kasvovedellä, mutta vaikutuksia en ole vielä huomannut. Kysyin aknesta myös eläinlääkäriltä Kallen eläinlääkärikäynnillä. Hän neuvoi puhdistamaan aluetta esim. saippualla. Kerroin vaihtaneeni metalliset kupit keraamisiin. Hän ei uskonut, että akne tulisi kipoista, kuulemma syy ei ole niin yksinkertainen.
Iita ei ole raapinut leukaansa, eikä akne tunnu sitä häiritsevän. Muuten se on käyttäytynyt lähiaikoina oudosti. Mielestäni se vaikuttaa stressaantuneelta. Iitan turkki on alkanut hilseillä näkyvästi ja se nuolee turkkiaan paljon enemmän kuin ennen. Nuolaisut näyttävät välillä pakonomaisilta. Mattokin on saanut kokea Iitan nuolemisen tarvetta.
Herkkuruuat eivät ole kelvanneet. Ostin sille lohimärkäruokaa, mistä se yleensä tykkää, ei kelvannut. Kananmuna, jauheliha eikä jauhettu lohi kelvannut sille. Lopulta minun oli taas laitettava raksuja kuppiin, kun mikään märkäruoka, eikä yllämainitut maistuneet. Raksut kyllä maistuu. Ei Iita ennenkään mikään suuri märkäruuan ystävä ole ollut, mutta tietyt merkit ovat maistuneet. Hieman huolestuttaa tuo käytös.
Ostin apteekista matolääkettä. Katsotaan jos sen jälkeen Iitan käytös muuttuisi ja kyse olisi vaan madoista. (kovin epätodennäköistä se kyllä on)
3 kommenttia:
Olin viikonloppuna kuuntelemassa yleisöluentoa koirien ensiavusta ja sielläkin eläinlääkäri suositteli palasaippuaa puhdistamiseen. Tehokas puhdistusväline!
Kissan lääkitseminen on ainakin oman kokemukseni mukaan melkoista taiteilua - yrittää sitten lääkitä silmää, korvaa tai saada suuhun jotakin lääkettä. Osa lääkkeestä löytyy miltei poikkeuksetta lattialta/seinältä. Kollo ei yleensä yritä purra/raapia vaan sen taktiikkana on sinnikäs pään reuhtominen.
Voi mitä ikävyyksiä teillekin on nyt tullut vaivoiksi... Toivottavasti Kallen silmät paranee ja poika pysyy terveenä!
Tuosta kissan aknesta löytyy hyviä keskusteluja kissaforumeilla, ainakin Kissamaailmassa muistan nähneeni. Onneksi siitä ainakin pääsee eroon.
Nuo syömättömyys/käytöksen muutokset onkin sitten kinkkisempi. Kyllä sitä kissamammana joutuu välillä aikamoista salapoliisityötä tekemään. Ehkä itse epäilisin vatsanpuruja (madot on tietenkin hyvä poissulkea), anaalirauhasia, hammasvaivoja...
Toivottavasti Iita viestittää hieman selkeämmin käytöksellään mistä voisi syytä etsiä.
Feliway-haihdutin on meillä hieman auttanut ainakin näissä tutustumisissa. Ehkä siitäkin voisi olla apua jos on stressiperäistä.
Toivottavasti kaikki selviää, rapsutuksia molemmille!
sirpa ja kollo:
Aivan, lääkitseminen on työlästä puuhaa. Täytyykin kokeilla tuota saippuaa, kiitti. Kallekaan ei yritä purra, mutta muuten kyllä rimpuilee ovelasti:)
Menina: Kiitos kannustavista sanoista ja vinkeistä. Kalle alkaa olla tervehtynyt, mutta Iitaa seurailen tarkemmin.
Lähetä kommentti