uudet kissamagneetit

Sinikilpikonnavalkea Iita

Kävin Vääksyssä sijaitsevassa savipajassa, missä myydään erilaisia käsityönä tehtyjä eläinaiheisia tavaroita esim. mukeja ja magneetteja. Savipaja Koiruuksia on erikoistunut erilaisiin koirarotuihin, mutta tuotteita löytyy muistakin eläimistä. Tilasin sieltä Iitaa ja Kallea kuvaavat kissamagneetit. Magneetit valmistuivat ja pääsin ihailemaan lopputulosta. Minun mielestäni ne onnistuivat hyvin. Varsinkin Kallen väritykseen olen tyytyväinen,sillä oikeaa sävyä ei ollut helppo löytää.

Hieman minua aluksi huolestutti, että onnistunko heti tiputtamaan ne lattialle ja hajottamaan ne, mutta magneetti on vahva ja ne pysyvät jääkaapin ovessa mainiosti. Suosittelen tutustumista koiruuksien nettisivuihin. Sivuille pääset tästä http://www.koiruuksia.fi/

Suklaa silver shaded Kalle

Kalle täyttää tänään vuoden!

Muistan kun haimme Kallen meille talvisena maaliskuun päivänä. En osannut aavistaa miten paljon iloa ja elämää se meidän kotiin toisikaan. Ihmeekseni aika on hurahtanut kuin siivillä ja tänään se pikkuinen karvapallo viettää ensimmäistä syntymäpäiväänsä! Kalle on siis tästä lähtien aikuinen kissaherra.
Kovin hoikka ja pienikokoinen Kalle on edelleen, mahtaako siitä edes kovin suurta tulla. Ruokahalu Kallella on kyllä kunnossa, kaikki märkäruoka menee ja lihaakin uskalletaan maistella. Raksuista kelpaa vain yksi merkki, mutta se ei haittaa yhtään, raksukissaa en Kallesta halunnutkaan.

Ikä ei ole Kallen luonnetta muuttanut. Kehruukone käynnistyy pienimmästäkin kosketuksesta, syliin tullaan vähintään kerran päivässä ja mukana on oltava kaikessa. Kalle nukkuu hieman enemmän kuin ennen, mutta vauhtia ja uteliaisuutta on kuitenkin riittämiin. Myöskään Kallen ääni ei ole muuttunut "miehisemmäksi" samanlaista kurinaa ja maukumista se on edelleen.
On kalle kuitenkin selvästi oppinut aikuisten kissojen juttuja, esim. naksuttamaan linnuile ja raapimaan ruokakipon edustaa, jos ruoka ei miellytä. Nykyään se saa raolleen olevat ovet auki ja pääse pahvilaatikosta leikiten ulos.

Lelun noutaminesta on tullut Kallen lempileikki. Kalle kantaa lelun suussaan alas kiipeilypuusta ja tiputtaa sen ihmisen jalkojen juureen. Kalle alkaa maukua, jos ei tajua heittää lelua uudestaan. Leikkiin kelpaa ainoastaan huiska tai rapisevat hiiret.


Kalle noutaa huiskaa

Iitan ja Kallen yhteiselo sujuu hyvin. Pari kertaa päivässä mennään hirmuista ravia hännät pörhössä. Kalle pitää hassua kurnutusta kun Iita ajaa sitä takaa. Vaikka äänet ovat välillä hurjia, painiminen vaikuttaa minusta leikiltä. Tosin eilen huomasin Kallen kaulassa pienen karvattoman laikun, olisikohan Iita raapaissut sitä leikin tuoksinassa. Olen miettinyt aikaa ennen Kallen tuloa ja olen melko varma siitä, että Iita on nyt onnellisempi, kun sillä on kissakaveri jonka kanssa peuhata.


Näin paljon Iita tykkää Kallesta

Olen onnellinen, että olen saanut kaksi näin ihanaa ja erilaista kissaa. Muistetaan arvostaa kissojamme sellaisina kuin ne ovat. Pieni hemmottelukaan ei ole pahitteeksi näin joulun aikaan. Leppoisaa Joulua kaikille!

Toivottaa Heidi, Kalle ja Iita