Mitä sitten tapahtui? Uusi tulokas ja yhteiselon opettelua

Saanko esitellä: Nikita  -sydämen valloittaja ja ilon tuoja

 Iitan lähdön jälkeen blogi piti hiljaiseloa, vaikka asioita onkin tapahtunut paljon. Iitan ikävä ei ole kadonnut, oli se niin ainutlaatuinen neiti, ja mitä kaikkea Iitan kanssa tuli koettua! Siitä huolimatta, että Iita ei ole korvattavissa, sekä minä että Kalle kaipasimme kotiimme kissaystävää ja leikkikaveria. Tosiasia kuitenkin on, ettei ihminen pysty korvaamaan kissalle sen lajitoverin seuraa. Toki myönnän, että kaikki kissat eivät tule toisten kissojen kanssa toimeen, mutta Kallesta kaverin puuttuminen näkyi muun muassa passiivisuutena.

Joten ajatus kissakaverista alkoi itää mielessä, ja loppujen lopuksi siitä tuli minulle melkeinpä pakkomielle. Luultavasti halusin paikata tyhjän kolon sydämestäni, vaikka tiesinkin ettei toista Iitaa ole, eikä tule. Päätin, että tällä kertaa haluan kissan, jonka taustat tiedän. Haluan kissan, josta on huolehdittu ja joka on sosiaalinen ja tulee toisen kissan kanssa toimeen. Se miksi kirjoitin juuri bengali palstalle johtui siitä, että luokkatoverini sai minut ihastumaan erääseen bengali neitiin. Selvitin rodun ominaisuuksia ja se olikin sitten menoa :)

"Heipä hei, tässä minä olen!" -Nikita pesupuuhissa

Kirjoitin bengali palstalle että haluaisin ottaa Kallelle aikuisen kissa kaverin. Vähän aikaa meni ennen kuin löytyi sopiva ehdokas. Tehtiin Nikitan omistajan kanssa sopimus, että Nikita tulee meille kuukaudeksi kokeiluun, jolloin katsotaan miten ne tottuvat Kallen kanssa toisiinsa. Niinpä Nikita haettiin meille ja tutustuminen sai alkaa.

Ensimmäisen päivän Nikita ja Kalle viettivät eri huoneissa. Vaihdoin kissoja eri huoneisiin ja silittelin niitä pyyhkeellä, jotta hajut sekottuisivat. Tämän lisäksi seinässä pöhötti feliway. Pikku hiljaa päästin niitä tutustumaan toisiinsa. Ensimmäiset päivät olivat sähinää täynnä. Kissat olivat kuitenkin kiinnostuneita toisistaan, eivätkä yrittäneet hyökätä toistensa kimppuun missään vaiheessa. Nikita otti hyvin rennosti Kallen sähinän, ainoastaan nosti tassua ilmaan, jos Kalle tuli liian lähelle.

Kuukauden yhteiselon jälkeen läheisyys kelpaa!

Kissojen tutustuminen kävi yllättävän kivuttomasti. Olin varautunut pitkään totuttelu aikaan sillä tiesin, että aikuisten kissojen toisiinsa tutustuminen ei ole itsestään selvää. Tutustumista nopeutti luultavasti se, että olin paikalla koko ensimmäisen viikon ja kissat saivat olla samassa tilassa valvonnan alla suurimman osan ajasta. Vuosia sitten Iitan ja Kallen alkusähinä kesti lyhyemmän aikaa, mutta siihen, että ne makasivat vierekkäin kiinni toisissaan, meni vuosia. Nikita ja Kalle mahtuivat samalle sängylle noin parissa viikossa ja nukkuivat kiinni toisissaan kuukauden sisällä tutustumisesta

 Nikita ja Kalle ovat jo hyviä ystävyksiä vietettyään nyt noin kolme kuukautta yhdessä. Yhdessä leikitään ja nukutaan. Olen enemmän kuin tyytyväinen, että tutustuminen meni niin hyvin, enkä joutunut palauttamaan Nikitaa! :) -kiitos!

Varsinaisen esittelyn Nikitasta kirjoitan myöhemmin, muuten tulisi liian pitkä sepustus, koska Nikitassa on toden totta kerrottavaa! :)